Kasvuohjelma
 

Liikennealan kasvuohjelman toimenpiteet

Liikennealan kansallisen kasvuohjelman päätavoitteena on toimialan yritys- ja vientivetoisen kasvun edistäminen julkisen ja yksityisen sektorin sekä tutkimuksen yhteistyönä.

Kasvuohjelman esittelysivusto löytyy TEM:n verkkosivuilta.

Yhteinen tahtotila ja mahdollistava lainsäädäntö uudistumisen perustana

1. Liikennealan pelikirjan laatiminen

Laaditaan liikennealan pelikirja, jossa selkeytetään julkisen ja yksityisen sektorin roolit markkinoilla sekä sitoutetaan kaikki toimijat yhteisiin pelisääntöihin. Pelikirjan sisällön puitteissa kirkastetaan ne toimet, joilla etenkin julkinen sektori pystyy edistämään yritysvetoisen kasvun syntyä samalla, kun sen omat tavoitteet saavutetaan tehokkaammin.

Vastuutahot 

TEM & LVM, yritykset, kaupungit ja kunnat, TKI-toimijat.

Aikataulu 

2018

Hankekortti

 

2. Neuvotteluryhmä kehityksen pullonkaulojen ratkaisemiseen

Luodaan mekanismi, jolla kasvuohjelman yritystoimijat ja ekosysteemit pystyvät tehokkaasti välittämään tietoa niiden kohtaamista pullonkauloista kasvuohjelman neuvotteluryhmälle.

Vastuutaho

Kasvuohjelman neuvotteluryhmä. 

Aikataulu

2018-

 

3. Taloudellisten ohjausmekanismien kehittäminen

Tarkastellaan ja kehitetään uusia ja käytössä olevia taloudellisia ohjausmekanismeja (kannusteet, tuet ja verotuskäytännöt) siten, että ne tukevat sekä kestävän politiikan että kasvuohjelman tavoitteita.

Vastuutahot

LVM, yritykset, ohjausmekanismeista vastaavat tahot kattavasti, TKI-toimijat.

Aikataulu

2018-
Välitarkastelu 2020

Lue lisää (Linkki sinne mistä löytyy lisätietoja)

 

Kaupungit edelläkävijämarkkinoiden alustana

4. Kestävän ja vähäpäästöisen liikenteen ekosysteemin synnyttäminen

Edistetään kestävän ja vähäpäästöisen liikenteen ja liikkumisen ekosysteemien syntymistä. Suositaan systemaattisesti päästöttömiä joukkoliikennemuotoja, edistetään sähköautojen latausverkon rakentumista sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien saatavuutta. Testataan ja otetaan
käyttöön uusia innovatiivisia kannusteita kestävään ja vastuulliseen liikkumiseen, kuten liikenteen käyttäjälähtöinen päästökauppamalli. Kannustetaan yrityksiä mukaan päästöttömän liikkumisen edistämiseen. Varmistetaan matkaketjujen näkyvyys ja kilpailuedut suhteessa auton omistamiseen
ja käyttämiseen.

Vastuutahot

Suuret kaupungit, HSL, Lahden kaupungin

CityCap -hanke, Suomen kasvukäytävä -verkosto

Aikataulu

2018–

 

 

5. Saumattomien matkaketjujen mahdollistaminen

Mahdollistetaan saumattomat julkisten ja yksityisten operaattoreiden tuottamat, eri liikkumismuotoja hyödyntävät ovelta ovelle -matkaketjut kaupunkien sisäisissä ja niiden välisissä yhteyksissä. Kuvataan eri toimijoiden roolit ja tahtotila MaaS-palvelujen kehittämisessä ja käyttöön
ottamisessa. Tuetaan roolien vahvistumista ekosysteemityöllä. Mahdollistetaan MaaS-operaattoreiden toiminta 1.7.2018 voimaan tulevan liikennepalvelulain mukaisesti. Kehitetään asemanseutuja liikkumisen solmupisteinä matkaketjujen ja liikkumispalvelujen palvelutason parantamiseksi.

Vastuutahot

Kuutoskaupungit, Ympäristöministeriö, HSL, ITS Factory,
Suomen kasvukäytävä -verkosto:

Aikataulu

2018–2019

 

6. Älyliikenteen kokeilu-, kehitys- ja palvelualustatoiminta kaupungeissa

Kehitetään kaupunkiympäristössä olevaa älyliikenteen kokeilu-, kehitys- ja palvelualustatoimintaa yhdessä alan yritysten kanssa. Vahvistetaan kokeilujen avulla älyliikenne-ekosysteemin kasvua ja kilpailukyvyn kehittymistä.

Vastuutahot

Liikennelabra, suuret kaupungit, muut älyliikenteen kehitysalueet, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Suomen kasvukäytävä -verkosto, ITS Factory, HSL

Aikataulu

2018–

Hankekortti

 

 

7. Kaupunkialueille automaattisen liikenteen kehitysalueet

Luodaan kaupunkialueille automaattisen liikenteen kehitysalueet. Rakennetaan kaupunkialueille automaattisen joukkoliikenteen alueita ja automaattiliikenteen testaus- ja kehitysalueita tiedonsiirtoverkkoineen. Pilotoidaan robottibusseja kaupunkiympäristössä, erityisesti asemanseutujen syöttöliikenteessä ensimmäisen ja viimeisen kilometrin liikkumisratkaisuina tavoitteena vakiinnuttaa robottibussit osaksi arjen liikkumista. Luodaan citylogistiikan, keskustojen
jakelujärjestelmien ja satamien automaation sekä C-ITS -ratkaisujen pilotointia mahdollistavia alueita. 

Vastuutahot

Liikennelabra, ITS Factory & älyliikenteen kehitysalueet, suuret kaupungit, Maanmittauslaitos, Suomen kasvukäytävä -verkosto

Aikataulu

2018–2019

Hankekortti

 

8. Kaupunkien liikennejärjestelmän reaaliaikainen tilannekuva

Kehitetään kaupunkialueiden liikennejärjestelmän reaaliaikaista tilannekuvaa kaikki liikennemuodot huomioiden. Toteutetaan tekoälyä hyödyntäviä liikenneaiheisia hankkeita ja haetaan niille rahoitusta. Vahvistetaan yritysten ja tutkimuslaitosten osaamista massadatan keräämiseen, varastointiin ja analysointiin liittyen. Aloitetaan konkreettiset kokeilut osaamisen kehittämiseksi ja referenssikohteiden saamiseksi.

Vastuutahot

Suuret kaupungit

Aikataulu

2018–

 

 

9. Liikenteen digitaaliset ratkaisut suuriin kaupunkikehityshankkeisiin

Varmistetaan liikenteen digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen
suurissa kaupunkikehityshankkeissa projektien
alusta saakka. Käydään aktiivista markkinavuoropuhelua
tarjolla olevista ratkaisuista ja käytetään hankkeita kehitysalustoina.

Vastuutahot

Kaupungit, kaupunkikehityshankkeet

Aikataulu

2018–

 

Digitaalinen tieto hyötykäyttöön

10. Yksityisen ja julkisen tiedon avaaminen

Jatketaan liikennealan tiedon avaamista tarvelähtöisesti keskittyen erityisesti toimenpiteisiin, joilla yksityisten toimijoiden hallussa oleva tieto valjastetaan liikennealan kasvun ja kehityksen tueksi nykyistä tehokkaammin. Samalla investoidaan liikennetiedon saatavuutta ja laatua parantaviin toimiin.

Vastuutahot

Kuutoskaupungit, Suomen kasvukäytävä -verkosto, yritykset, Liikennevirasto, Liikennelabra, Trafi, Ilmatieteen laitos ja muut erilaista liikenteeseen ja liikkumiseen kytkeytyvää tietoa tuottavat
ja/tai hallinnoivat tahot

Aikataulu

2018–.

 

 

11. Sektorirajat ylittävien tietojen yhdistely

Kehitetään ja kokeillaan menetelmiä sekä toimintamalleja, joilla voidaan yhdistää eri sektorien tietoja (esimerkiksi liikenne, energia, terveys, asuminen). Kannustetaan yrityksiä hyödyntämään yhdisteltyjä tietovarantoja uusien palvelujen muotoilussa. 

Vastuutahot

Trafi/Liikennelabra, Liikennevirasto, Business Finland, yritykset

Aikataulu

2018–2020

 

 

12. Liikenteen palvelut My Data -periaatteiden mukaisina

Toteutetaan liikenteen palveluja My Data -periaatteiden mukaisina. Käynnistetään kokeiluja, joissa käyttäjän suostumuksella tapahtuvalla useamman toimijan hallussa olevan henkilökohtaisen tiedon yhdistämisellä synnytetään uusia palveluita. 

Vastuutahot

Trafi/Liikennelabra, yritykset

Aikataulu

2018–2022

 

 

Tutkimuksella ja koulutuksella kilpailuetua

13. Käynnistetään yhteistoiminta- ja innovaatioalusta TransDigi

Käynnistetään yhteistoiminta- ja innovaatioalusta TransDigi. TransDigi tuo yhteen eri hallinnonalojen julkiset toimijat, laajan tutkijajoukon (yliopistoja sekä ammattikorkeakouluja) ja yksityisen sektorin toimijoita eri aihepiireistä (älykäs infra, energia ja ajoneuvot sekä informaatio- ja liikkumispalvelut). Toiminnassa tarkastellaan kehittyvää liikennejärjestelmää ja siihen liittyvää liiketoimintaa ja innovaatioita kokonaisuutena.

Vastuutahot

VTT, Aalto yliopisto, Tampereen
yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Ilmatieteen laitos,
Metropolia AMK, Lapin AMK, Turun AMK ja XAMK, TEM,
LVM, VM, HSL, Trafi 

Aikataulu

2018–2020

Lue lisää

 

14. Osaamisen ennakointifoorumi alan muutosten tunnistamiseen

Osaamisen ennakointifoorumin liikenteen ja logistiikan ennakointiryhmä tunnistaa alan merkittävät muutokset, joilla on vaikutuksia alan osaamisen ja työelämän tarpeisiin 10–15 vuoden tähtäyksellä. Ryhmä selvittää, millainen osaaminen on tulevaisuudessa tarpeen liikenteen ja logistiikan aloilla. Varmistetaan liikenteen ja logistiikan alan koulutuksen laadullinen ja määrällinen vastaavuus työelämän tarpeiden kanssa. 

Vastuutahot

Opetushallituksen koordinoima liikenteen ja logistiikan ennakointiryhmä

Aikataulu

 2017– 2020

 

 

Monipuolisella rahoituksella vipua kehittämiseen

15. Liikenteen kehittämis- ja kansainvälistymisohjelma

Valmistellaan liikenteen kehittämis- ja kansainvälistymisohjelma. Tavoitteena on monivuotinen laaja kokonaisuus sisältäen TKI -rahoitusinstrumentit sekä Export- ja Invest in -toimet. 

Vastuutahot

Business Finland

Aikataulu

 2018

 

 

16. Alueellisen liikkumisen rahoitushaku edelläkävijä hankkeille

Alueellisen liikkumisen rahoitushaku edelläkävijähankkeille ja -kokeiluille, jotka edistävät liikenteen merkittävää tehostamista resurssiviisauden ja kiertotalouden näkökulmasta. Rahoitettavat hankkeet tähtäävät laajaan systeemitason muutokseen yhteiskunnassa. Hankkeet hyödyntävät tulevia hallinnollisia uudistuksia ja rakentavat eri tahojen, kuten julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä yhteistyötä.

 

Vastuutahot

Sitra, yritykset, julkisen sektorin toimijat, tutkimuslaitokset

Aikataulu

2018–2019

 

 

17. EU-rahoitushakemusten systemaattinen laadun parantaminen

Käynnistetään yhteiset aktiviteetit, joilla parannetaan EUrahoitushakemusten
laatua systemaattisesti. Verkotetaan nykyiset aktiiviset toimijat ja laajennetaan konsortioihin osallistuvien määrää. Hyödynnetään tehokkaammin hyviksi tunnettuja kansainvälisiä verkostoja. Varmistetaan monipuolinen osaaminen, yhdistetään erikokoisia toimijoita ja parannetaan hakemusten läpimenomahdollisuuksia. 

Vastuutahot

Business Finland, VTT, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, kasvuyritykset

Aikataulu

2018–

 

 

18. Rahoituksen tarkastelu innovatiivisena työkaluna

Kehitetään systemaattinen toimintatapa, jossa liikennealan toimijoille viestitään sopivimmista julkisista ja yksityisistä rahoitusmahdollisuuksista innovaatioprosessin eri vaiheissa ja edistetään toimijoiden ja toimenpiteiden uskottavuutta rahoittajan silmissä.

Vastuutahot

Business Finland ja muut julkiset rahoittajat, yksityiset rahoittajat, kasvuyritykset

Aikataulu

2018

 

 

19. Liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus automaation yleistyessä

Käynnistetään keskeisten toimijoiden yhteistyöfoorumi, jonka tehtävänä on varmistaa Suomen liikennevakuutusjärjestelmän kattavuus, kun kuljettajan asema muuttuu automaation yleistyessä. Yhteistyöfoorumin tavoitteena on varmistaa liikennevakuutusjärjestelmän ajantasaisuus uudistusten keskellä sekä luoda liikennevakuutusjärjestelmästä kansallinen kilpailuetu mahdollistaen uusien innovaatioiden testaamisen ja varhaisen käyttöönoton Suomessa.

Vastuutahot

Liikennevakuutuskeskus, vakuutusyhtiöt, Trafi

Aikataulu

2018–2022

 

 

Kokeiluilla kehityksen kärkeen

20. Markkinakokeilut mahdollistava älyliikenteen testi alueiden verkosto

Synnytetään kansainvälisesti korkeatasoinen, markkinakokeilut mahdollistava älyliikenteen testialueiden verkosto sähköisille ja autonomisille ajoneuvoperheille kattaen maa-, raide-, ilma- ja meriliikenteen. Verkosto sisältää sekä kaupunkiympäristöjä että erilaisia julkisten ja yksityisten toimijoiden hallinnoimia testialueita.

Vastuutahot

Liikennevirasto, Trafi, Kuutoskaupungit, Business Finland, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Suomen kasvukäytävä -verkosto, ITS Factory & muut älyliikenteen kehitysalueet, alan yritystoimijat

Aikataulu

2018–

 

 

21. Smart Countryside -teemasta vahva suomalainen osaamisalue

Luodaan Smart Countryside -teemasta vahva suomalainen osaamisalue. Verkotetaan liikenne- ja maaseutualan asiantuntijat keskenään alan tutkimusosaamisen kehittämiseksi ja kokeilutoiminnan aktivoimiseksi. Selvitetään Smart Countryside -ekosysteemin potentiaali. 

Vastuutahot

LVM, TEM, MMM, YM, Liikennelabra, Suomen kasvukäytävä -verkosto, yritykset

Aikataulu

2018

 

22. Testausalustojen tiedot saataville yhdestä paikasta

Kootaan testialueverkoston testausalustojen keskeiset tiedot yhteen paikkaan, josta ne ovat helposti saatavilla. Kehitetään verkoston markkinointimateriaalia ja tehdään edistyksellisestä testaamisesta osa laajempaa yhteistä Suomi-tarinaa.

Vastuutahot

Trafi/Liikennelabra, Business Finland, testialustoja hallinnoivat tahot, alan yritystoimijat

Aikataulu

2018–

 

 

Julkisilla hankinnoilla markkinareferenssejä ja skaalautumista

23. Hankintaosaamisen kehitys

Hankintaosaamisen kehitys. Liikenteen toimiala hyödyntää aktiivisesti innovatiivisten julkisten hankintojen kansallisen osaamiskeskuksen tarjoaman asiantuntija-avun.
Osaamiskeskuksen avulla kehitetään kasvuohjelman tavoitteita tukevia modulaarisiin tuotteisiin ja rajapintoihin perustuvia toimintamalleja, jotka mahdollistavat toimivat markkinat ja kannustavat yrityksiä TKI -investointeihin.

Vastuutahot

Kaikki julkiset hankkijat, Innovatiivisten hankintojen osaamiskeskus

Aikataulu

2018–

 

 

24. Markkinavuoropuhelun käyminen

Kukin julkinen hankintayksikkö ottaa käyttöön systemaattisen toimintamallin markkinavuoropuhelun toteuttamiseksi kaikissa merkittä- vissä hankinnoissa. Toimintamalliin sisällytetään tulevaisuuden tarpeiden ennakointi ja innovatiivisten hankintojen suunnitelmallinen edistäminen. Innovatiivisten hankintojen kansantaloudellinen merkitys ja mahdollisuudet varmistetaan strategisella tasolla. 

Vastuutahot

Hallinnonalan virastot, kaupungit ja alan yritystoimijat).

Aikataulu

-

 

25. Hankintakriteeristön kehitys

Hankintakriteeristöä kehitetään tavoitepohjaiseen suuntaan ratkaisukeskeisyyden sijaan painottaen teknologianeutraliteettia, innovatiivisuutta ja datan avoimuutta. Määritellään sopivan avoimuuden taso eli win-win -tilanne, jossa sekä tilaajat että toimittajat voittavat.

Vastuutahot

Hallinnonalan virastot, kaupungit ja alan yritystoimijat

Aikataulu

-

 

26. Kansainvälinen hankintayhteistyö

Kansainvälinen yhteistyö. Tiivistetään rajat ylittävää hankintayhteistyötä ja yhteismarkkinan syntymistä kaikkiin ilmansuuntiin. Erityisesti yhteispohjoismaisten liikenne- ja inframarkkinoiden kehittymistä tulee edistää sekä varmistaa, ettei eri maiden palveluntuottajilla ole esteitä osallistua kansainväliseen kilpailuun. (: ).

Vastuutahot

Liikennehallinnon toimijat sekä muut kansainvälistä yhteistyötä tekevät tahot

Aikataulu

2018–

 

27. Sopimusmallien kehitys

Sopimusmallien kehitys. Selvitys ekosysteemipohjaisen toiminnan sopimusmalleista. Immateriaalioikeuksien hyötyjen jakamisen mallit, monitoimijahankkeiden sopimusmallit,
immateriaalioikeuksien, riskien ja korvausvastuiden jakamiset. Selvitetään datatalouden tuomat uudet mahdollisuudet (escrow-ratkaisut, lohkoketjut, jne.) ratkaista oikeuksien määrittelyn ja sopimustenhallinnan kysymyksiä.

Vastuutahot

Hallinnonalan virastot, kaupungit, alan yritystoimijat ja osaamiskeskus

Aikataulu

?

 

Kansainvälistyminen kaikkien ulottuville

28. Liikennealan yhteinen tarina, markkinointi -strategia ja –materiaali

Kehitetään Suomen liikennealasta vetovoimainen yhteinen tarina ja laaditaan markkinointistrategia ja -materiaali kansainvälisen huomion lisäämiseksi. Tuodaan houkuttelevasti esille Suomen yleisiä vahvuuksia ja yritysten menestystarinoita esimerkiksi kansainvälisissä konferensseissa ja vienninedistämismatkoilla. Yhteinen tarina luodaan siten, että kaikki toimijat voivat helposti täydentää sitä omilla viesteillään.

Vastuutahot

Trafi/Liikennelabra, Business Finland, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö

Aikataulu

2018–

Lue lisää (Linkki sinne mistä löytyy lisätietoja)

 

29. Alan yhteinen kansainvälinen vaikuttamissuunnitelma

Luodaan Suomen etua ja liikennealan yritysvetoista kasvua tukeva vaikuttamissuunnitelma yritysten ja hallinnon yhteistyönä. Vaikuttamissuunnitelmassa esitellään alan vaikuttamisfoorumit
ja sovitaan niihin liittyvistä aktiviteeteista liikennealan kasvun näkökulmasta. Tuodaan aktiivisesti esille suomalaista osaamista ja menestystarinoita. Vaikutetaan aktiivisesti kansainvälisissä foorumeissa ja liikenteen kasvualoja koskevassa kehitystyössä. 

Vastuutahot

Virastot, LVM, ITS Finland

Aikataulu

2018–

 

Yritysvetoiset kasvuekosysteemit viennin vetureiksi

30. Kasvuekosysteemien liiketoimintapotentiaalin tunnistaminen

Tunnistetaan ja sitoutetaan kasvuekosysteemien keskeisimmät toimijat sekä kansainvälinen liiketoimintapotentiaali, ml. osaamismassan varmistaminen, yhteinen visio, toimijoiden roolit ja vastuut, kytkökset globaalien liiketoimintaekosysteemien orkestrointiin, mahdollisuudet liiketoiminnan skaalaamiseen ja rahoitusmahdollisuuksien riittävyys Suomessa. 

Vastuutahot

Veturiyritykset, KIBS-toimijat, Business Finland, ekosysteemien avaintoimijat, rahoittajat ja tutkimuslaitokset

Aikataulu

2018

 

31. Kasvuekosysteemien pelisäännöt

Muodostetaan kasvuekosysteemien yhteiset sekä ekosysteemikohtaiset pelisäännöt, mm. toimintatavat, tiedon, teknologian ja liiketoimintamallien jakamisen ja omistajuuden käytännöt sekä tulosten ja panostusten jakamiseen liittyvät pelisäännöt. Tässä tulee huomioida myös kasvuekosysteemin toimijoiden muuttuminen kuten uusien toimijoiden liittyminen tai nykyisten lähteminen kehitystyön.

Vastuutahot 

Ekosysteemien avaintoimijat ja koordinaattori(t), BusinessFinland

Aikataulu

2018

 

32. Kasvuekosysteemien yhteinen ja koordinoitu kehittäminen

Organisoidaan tunnistettujen kasvuekosysteemien yhteinen ja koordinoitu kehittäminen, mm. jatkuvan fasilitoinnin, tiedonjaon ja ekosysteemin kypsyysasteen mukaisen ohjausmallin määrittäminen (ohjausryhmä, seuranta ja mittarit). Varmistetaan liikenteen alaan vahvasti vaikuttavien ja ekosysteemejä poikkileikkaavien teemojen integrointi kehitystyöhön, kuten tekoäly, big data, alustatalous, automaatio ja kyberturvallisuus. 

Vastuutahot

Ekosysteemin koordinaattori(t), TEM, Business Finland ja muut avaintoimijat

Aikataulu

2018–2022

 

Kasvuohjelman edistäjinä ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Trafi, Liikennevirasto, Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit, Business Finland, Sitra, Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Hämeen liitto (Kasvukäytävä), ITS Finland ry, Maanmittauslaitos sekä elinkeinoelämän edustajia.

 

 

 

Sivu päivitetty 13.12.2018