Uutinen
 

Corridor as a Service etenee pilotteihin Suomen luotsaamalla Pohjoisella Silkkitiellä

15.11.2018 11.00

Corridor as a Service (CaaS) -ekosysteemissä muodostetaan Suomeen pohjoismaista hubia tavaraliikenteen tehostamiseksi ja tavaralogistiikan sujuvoittamiseksi digitaalisten toimenpiteiden avulla. Liikennelabran mahdollistamassa julkisen ja yksityisen sektorin ekosysteemissä edistetään parhaillaan pilotteja PKV-AIKO-rahoituksen tuella Pohjoisella Kasvuvyöhykkeellä Suomessa sekä rajojen yli Venäjään ja Kiinaan.

Myös tavarakuljetusten rajanylitystä tullaan sujuvoittamaan ensi vaiheessa Suomen ja Norjan välillä. Pilotit rakentuvat TT-Säätiön rahoittaman CaaS-esiselvityksen, Tullin kehitystyön sekä Liikennelabran työpajan tuloksiin. Tarkemmin Corridor as a Servicestä on mahdollisuus kuulla Liikennelabran seminaarissa huomenna 16.11.2018 Finlandia-talolla.

CaaS-ekosysteemi on Valtioneuvoston logistiikan periaatepäätöstä toteuttava muutosvoima, joka vie Suomen logistiikan digitalisaation kärkijoukkoon kuroen huomattavasti Suomen sijainnista johtuvaa logistista kilpailuhaittaa. Ekosysteemivaikutusta tuetaan tiiviillä kotimaisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä yhteisessä yritysten ja viranomaisten välisessä ekosysteemissä. Tämä luo yhteistä kehityspolkua logistiikan digitalisaatiolle ja kestävälle kehittämiselle”, kommentoi Trafin tietojohtaja Juha Kenraali.

Logistiikan tehostamisesta kilpailukykyä ja kasvua

Vientimarkkinoilla kilpailu on tiukkaa ja yritysten kilpailukyvyn on oltava kunnossa. Suomen logistiset kustannukset ovat useita prosenttiyksiköitä kilpailijamaita korkeammat ja CaaS-projektilla selvitettiin pullonkauloja vientilogistiikassa. TT-säätiö avusti taloudellisesti selvityksen tekoa ja useampia toimenpiteitä on lähdetty pilotoimaan yritysten kanssa”, toteaa TT-säätiön asiamies Leif Fagernäs.

Luomme kansalliseksi kilpailueduksemme Suomesta toimivimman portin Aasian ja Euroopan välillä tehostuvissa logistisissa liikennekäytävissä. Mahdollistamme entistä sujuvampia, luotettavampia sekä turvallisempia toimitusketjuja. Tehostamme rajanylitystä yhdistämällä CaaS-alustoilla standardoituvaa ja digitalisoituvaa logistiikkaa sekä automatisoitua rajanylitystä”, kommentoivat Tullin johtaja Sami Rakshit sekä Vediafi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Matti Lankinen yhdessä alkavien pilottien osalta.

Tavaralogistiikan sujuvoittaminen digitalisaatiota hyödyntämällä ja ekosysteemiyhteistyö sekä kansallisesti että yli rajojen ovat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisessä strategisia tavoitteitamme, ja CaaS-ekosysteemissä pystymme yhdessä vahvistamaan niitä.” toteaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen hankepäällikkö Marjo Uotila.

Lisätietoja:

Trafi:

Juha Kenraali, tietojohtaja, juha.kenraali (at) trafi.fi , p. 040 557 8903, Twitterissä @JuhaKenraali

Tulli:

Sami Rakshit, johtaja, sami.rakshit (at) tulli.fi, p. 040 332 2506

Vediafi:

Matti Lankinen, projektipäällikkö, matti.lankinen (at) vedia.fi, p. 050 5571152, Twitterissä @matti_lankinen

Vediafi Oy on suomalainen mobility palveluihin keskittynyt yritys, joka kehittää Business Finlandin kasvumoottorirahoituksen tuella Corridor as a Service alustoja, ja joilla se ensimmäisenä operoi digitaalisen logistiikan sekä älyliikenteen yhdistäviä palveluita kotimaisiin ja kansainvälisiin liikennekäytäviin.

TT-säätiö:

Leif Fagernäs, asiamies, p. 040 772 1133, leif.fagernas (at) ek.fi

TT-säätiö on elinkeinoelämän tutkimusta tukeva säätiö.

Pohjoinen Kasvuvyöhyke:

Marjo Uotila, hankepäällikkö, marjo.uotila (at) turku.fi, p. 040 651 4724, Twitter: @Kasvuvyohyke

Pohjoinen kasvuvyöhyke kattaa Etelä-Suomen 13 suurinta kaupunkiseutua ja 6 maakuntaa. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on yli 50% Suomen väestöstä ja työpaikoista, ja alueella tuotetaan n. 60% Suomen BKT:stä. Pohjoinen kasvuvyöhyke on osa EU:n TEN-T Skandinavia-Välimeri –ydinverkkokäytävää ja Suomen Itämeren alueen strategian keskeinen yritys- ja innovaatiotoiminnan alue. www.kasvuvyohyke.fi